Alkoholilain tilanteesta
A-Kiltojen Liitto ry valtakunnallisena päihdetoipujajärjestönä toivoo, etteivät hallituspuolueet enempää edistä kansanterveysperustaisen alkoholipoliittisen sääntelyn purkua ainakaan laajemmin kuin hallitusohjelmassa on sovittu.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on kirjoitettu hallituksen esitys, johon on otettu mukaan yli 8-prosenttisten viinapohjaisten juomasekoitusten myynti ruokakaupoissa, koska EU-komissio ei hyväksynyt hallitusohjelmassa olevaa valmistustaparajoitetta. A-Kiltojen Liiton näkemys on, että alkoholin saatavuuden ja haittojen lisäämiselle ei ole perusteita.
Useat päällekkäiset alkoholimarkkinoiden avaamiseen tähtäävät toimenpiteet uhkaavat muuttaa merkittävällä tavalla nykyistä alkoholin vähittäismyynnin rakennetta, lisätä alkoholin saatavuutta sekä käytöstä aiheutuvia haittoja. Sen vuoksi tulisi tehdä arvio kokonaisvaikutuksista ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta.
Hyvinvointialueilla alkoholi on merkittävin yksittäinen syy ennenaikaisille kuolemille (FCG, 2023). Sosiaali- ja terveysala kärsii merkittävästä resurssipulasta sekä rahoituksen että ammattitaitoisen henkilöstön osalta. Huomionarvoista on, että vallitsevaa sote-henkilöstön saatavuusvajetta ei ole mahdollista ratkaista taloudellisin panostuksin. Nykyinen kriisiytynyt terveydenhoitojärjestelmä ei kestä lainkaan alkoholin aiheuttamaa lisäkuormitusta, jos väestön palvelutarpeisiin halutaan vastata asianmukaisesti ja oikea-aikaisesti.
Ruokakauppojen kaltaisia arkisia ympäristöjä ei tulisi täyttää alkoholilla, joka ei ole haittojensa vuoksi tavanomainen kulutustuote. Alkoholin määrä arkisissa ympäristöissämme on tärkeä kysymys myös haittojen ehkäisyn näkökulmasta: alkoholiongelmia edeltää aina alkoholin juominen. Suomessa elää noin 70 000 lasta perheessä, jossa ainakin toisella vanhemmalla on vakava päihdeongelma.
Alkoholin käyttö aiheuttaa suomalaisilla työpaikoilla vähintään 500 miljoonan euron, mahdollisesti jopa yli miljardin euron suuruiset vuosittaiset kustannukset, jotka syntyvät muun muassa poissaolojen ja alentuneen tuottavuuden, ennen aikaisen eläköitymisen ja työtapaturmien kautta. Valtaosa alkoholia riskirajoilla käyttävistä on työelämässä.
Olemme päihdetoipujajärjestön näkökulmasta erityisen huolissamme siitä, että alkoholin kulutuksen kasvu polarisoituu siten, että kulutuksen ja haittojen kasvu painottuu jo valmiiksi huono-osaisiin ja haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin. Toisin sanoen: kasvava kulutus lisää päihdehaittoja, joista eniten ja nopeimmin kärsivät päihderiippuvuuteen sairastuneet sekä heidän lapsensa ja muut läheisensä. Lisäksi osa nyt päihderiippuvuuden kehittymisen kannalta riskiryhmään kuuluvista ihmisistä tulee alkoholin käytön lisääntyessä sairastumaan päihderiippuvuuteen. Näin ollen näyttää ilmeiseltä, että päihderiippuvuuden ja muiden päihdehaittojen sekä lähisuhdeväkivallan vastainen työ tulee entistä haastavammaksi, mikäli lakiesitykset tulevat lakeina voimaan.
Yrmy Ikonen, toiminnanjohtaja, VTM
A-Kiltojen Liitto ry
