Hallituksen on sitouduttava kestävään asunnottomuuspolitiikkaan –

JULKISEN TILAN KÄYTTÖ JA PALVELUT KUULUVAT YHDENVERTAISESTI ASUNNOTTOMUUTTA KOKEVILLE IHMISILLE

Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu pitkäaikaisasunnottomuuden poisto tämän vaalikauden aikana. Asunnottomien yön kansalaisliikkeen toimijat pitävät tavoitetta realistisena, mutta toivovat hallitukselta kestävämmälle pohjalle rakennettua asunnottomuuspolitiikkaa, johon olennaisesti kuuluvat asunnottomuutta ennaltaehkäisevät toimet. Inhimilliseen yhteiskuntaan kuuluu myös yhdenvertainen oikeus julkiseen tilaan ja palveluihin.

Asunnottomien yö haluaa tänä vuonna herättää yhteiskunnallista keskustelua siitä, kenelle kaupunki kuuluu. Ovatko apu ja tuki kaikkien saatavilla, ja onko julkinen tila kaikille yhdenvertainen?

Asunnottomien yön kansalaisliikkeen toimijat eri puolilta Suomea esittävät, että kaupunki- ja taajamasuunnittelussa tulisi huomioida paremmin asunnottomuutta kokevia ihmisiä ja varmistaa, että taajamista löytyvät tilat sosiaali- ja terveyspalveluille, päiväkeskusmaiselle matalan kynnyksen toiminnalle, hätämajoituksille sekä asumispalveluyksiköille, ja että ne ovat helposti saavutettavia.

Moni yleishyödyllinen toimija joutuu lähtemään pois naapurustoista ja vilkkailta keskusta-alueilta paitsi tilojen korkeiden vuokrien myös niin sanotun nimby-ilmiön vuoksi. Vedotaan järjestyshäiriöihin, vaikka asunnottomien palveluiden häätäminen usein lisää alueilla turvallisuusongelmia. Asunnottomat ihmiset nähdään turvattomuuden aiheuttajina muille ja unohdetaan, että asunnottomuus on turvattomuuden aiheuttaja asunnottomuutta kokevalle itselleen. Tarvitaan kaupunkisuunnittelua, joka perustuu yhdenvertaisuuteen, ei pelkoon ja erotteluun.

”Missä asunnottomien ihmisten pitäisi olla? Eivät he lakkaa olemasta, eivätkä mene pois. Me kaikki olemme kaupunkilaisia, joille kuuluu yhdenvertaisesti julkisen tilan käyttö ja palvelut. Asunnottomille ja asunnottomuusuhan alla oleville ihmisille on oltava paikkoja, joista saa apua”, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.

Asunnottomuutta kokevien ihmisten kokema syrjintä, epäasiallinen kohtelu ja jopa väkivalta tulevat ilmi järjestöjen tekemässä kohtaamistyössä. Erityisesti päihteitä käyttävien, nuorten, muualta Suomeen muuttaneiden sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien kohdalla esiintyy kaltoinkohtelua.
Asunnottomien yön kansalaisliike vetoaa viranomaisiin, järjestyksenvalvojiin, vartijoihin, liikkeiden omistajiin ja palvelutarjoajiin, että asunnottomuutta kokevien ihmisten turvallisuus ja oikeus olla kaupunkitilassa taataan. Julkisen tai puolijulkisen tilan kontrollointi ei saa syrjiä ketään eikä ihmisiä saa poistaa niistä väärin perustein. Esimerkiksi ulkonäkö tai oleskelu eivät ole laillisia syitä poistaa ketään julkisesta tilasta.

Asunnottomien yön kansalaisliikkeen toimijat toivovat päättäjiltä perehtymistä ja ymmärrystä siitä, millaisia syitä asunnottomuuden ja eriarvoistumisen taustalla on.

Asunnottomuuteen johtavat syyt ovat moninaisia. Nuoret, maahan muuttaneet, päihde- ja mielenterveysongelmilla oireilevat sekä vapautuvat vangit ovat yliedustettuja asunnottomien joukossa, mutta yhä enenevissä määrin myös matalapalkka-aloilla työskentelevät, pätkä- ja osa-aikatyötä tekevät ovat joutuneet asunnottomiksi tai asunnottomuusuhan alle korkeiden elinkustannusten vuoksi.

Hallitus on tekemässä työttömyys- ja sosiaaliturvaan sekä asumistukiin leikkauksia ja heikennyksiä, jotka iskevät jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin. Helsingissä huolta herättävät myös Hekan vuokrien nousut, jotka tulevat olemaan keskimäärin 7-14 prosenttia. Lisäksi vuokra-asuntojen tulorajojen palauttaminen ja vuokrasopimusten määräaikaistaminen horjuttaa asumisen pysyvyyden periaatetta. Nämä toimenpiteet tulevat lisäämään maksuongelmia ja lapsiperheköyhyyttä ja eriarvoisuus kasvaa.

Valtion takaaman Ara-asuntotuotannon alasajo tulee valtakunnallisesti vähentämään asunnottomuusriskin alla olevien ja asunnottomuutta kokevien ihmisten mahdollisuuksia saada kohtuuhintaisia asumisratkaisuja ja romuttaa Suomen aiempaa tavoitetta poistaa asunnottomuus vuoteen 2027 mennessä.

”Uudessa hallitusohjelmassa asunnottomuudenpoistotavoitetta on jo höllennetty. Nyt puhutaan enää pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisesta, mutta asumisneuvontaan suunnatun neljän miljoonan euron pudottaminen puoleen vesittää sitäkin tavoitetta”, Sanna Tiivola huomauttaa.

”Hallitusohjelmaan olisi hyvä palauttaa tavoite asunnottomuuden poistamisesta. Asunnottomuutta ei voida kertaluontoisesti ratkaista yhdessä hallituskaudessa vaan se edellyttää pitkäjänteistä ja sitoutunutta asunnottomuuspolitiikkaa.”

Hallitusohjelmaan on kirjattu panostus valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien välisen yhteistyön vahvistamiseksi. Asunnottomien yön kansalaisliike panee huolestuneena merkille, että kolmannen sektorin tekemä työ tuntuu unohtuneen tästä visiosta, vaikka monissa järjestöissä on tehty vuosikymmeniä pitkäjänteistä asunnottomuustyötä, joka perustuu kohderyhmän tuntemukseen ja tavoittamiseen, monikielisyyteen sekä henkilökohtaisen neuvonnan ja palvelujen kohdistamiseen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tarpeita vastaavaksi.

Sen sijaan, että kolmannen sektorin rahoitusta leikataan, valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien pitäisi yhdessä järjestöjen kanssa kehittää joustavampia ja yksilöllisempiä palvelumuotoja, jotta ihmiset voivat saada juuri heidän tarpeitaan vastaavaa tukea oli kyse sitten taloudellisista tai elämänhallintaan liittyvistä haasteista. Esimerkiksi asumisneuvonta on todettu tehokkaaksi tavaksi ennaltaehkäistä asunnottomuutta, ja se tuo säästöjä niin kunnille, vuokrataloyhtiöille kuin valtiolle. Asumisneuvonnan lisäksi mahdollisuus asunto ensin -mallilla toteutettuun tuettuun asumiseen olisi taattava kaikille, ketkä sitä tarvitsevat.

Allekirjoittajat:

Vailla vakinaista asuntoa ry (Vva ry)

Y-Säätiö

Sininauhasäätiö

A-klinikkasäätiö

RETS Rikoksettoman elämän tukisäätiö

Nuorisoasuntoliitto NAL ry

Moniheli ry

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Suomen Pelastusarmeijan Säätiö sr

Naistenkartano ry

Supernovat-hanke

Kalliolan Setlementti

Tukikohta ry

Suoja-Pirtti ry

Suomen Setlementtiliitto

Pro-tukipiste ry

Diakonissalaitos

Rinnekodit

A-Kiltojen Liitto ry

A-klinikka Oy:n Hämeenlinnan asumispalvelut

Artteli-kumppanuusyhdistys ry

Aspa-säätiö

Emmaus Helsinki ry

Helsingin Sosiaalinen Oikeudenmukaisuus ry

Helsingin Vieraskoti

Humanan Kallio Oy

Iso Numero

Kaakkois-Suomen Sininauha ry

Kallion seurakunta

Keravan Polku ry

Keski-Uudenmaan Nuorisoasuntoyhdistys Ry

Kirkko Turussa ja Kaarinassa

Klubitalo Fontana ry

Kunnon Elämä ry

NAL Hämeenlinnan seutu ry

NAL Riihimäki ry

Pelastusarmeijan Turun tuettu asuminen

Porin Sininauha ry

Rauman Seudun Katulähetys ry

Sateenkaari-ikkuna ry

Suomen Romanifoorumi ry

Tuiran seurakunta

Turun Seudun Nuorisoasunnot ry

Turun tuomioseurakunta

Turun Vasemmistoliitto ry

Varsinais-Suomen KD Naiset

Viadia Pirkanmaa

Asunnottomien yön päätapahtumaa vietetään Helsingin Kansalaistorilla YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä 17. lokakuuta 2023 kello 14.–19.30. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tapahtumia on myös 44 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Lisätietoja: www.asunnottomienyo.fi

Asunnottomien yö on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisliike, jossa on mukana eri sosiaali- ja terveysalan järjestöjä ja muita toimijoita eri puolilta Suomea. Asunnottomien yö muistuttaa, että asunto on perusoikeus ja vaatii päättäjiä toimimaan asunnottomuuden poistamiseksi.

Asunnottomien yön valtakunnallisesta koordinoinnista ja Helsingin päätapahtuman järjestelyistä vastaa Vailla vakinaista asuntoa ry (Vva ry). Lisätietoja: www.vvary.fi.

Lisätietoja:

Sanna Tiivola, toiminnanjohtaja
Vailla vakinaista asuntoa ry
p. 050 407 9702 sanna.tiivola(at)vvary.fi

Vlada Petrovskaja, Asunnottomien yön kansalaisliikkeen ja Helsingin päätapahtuman koordinoija
Vailla vakinaista asuntoa ry
p. 050 407 9703
vlada.petrovskaja(at)vvary.fi

Erja Morottaja, Viestintäpäällikkö
Vailla vakinaista asuntoa ry
p. 044 773 4700
erja.morottaja(at)vvary.fi