Ehkäisevän päihdetyön viikko: Avunpyyntö on merkki toivosta
Ehkäisevän päihdetyön viikon teemana tänä vuonna on ”Käsi kädessä: Päihde- ja mielenterveystyö”.
Avunpyyntö on merkki toivosta
Päihderiippuvuus ja mielenterveyshäiriöt kulkevat usein käsi kädessä. Ne eivät ole luonteen heikkoutta tai ihmisen oma vika saatikka valinta. Kyse on sairaudesta, ja sairastua voi meistä jokainen.
Parhaillaan vietetään ehkäisevän päihdetyön viikkoa, jonka teemana on ”Käsi kädessä: Päihde- ja mielenterveystyö”. Teeman avulla halutaan muistuttaa, että päihde- ja mielenterveysongelmat kietoutuvat monesti yhteen, mutta silti asiakas tai potilas usein saa apua ja hoitoa vain toiseen – jos ja kun hoitoon viimein pääsee.
On tärkeää, että päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivä ihminen saa apua silloin, kun hän on valmis sitä vastaanottamaan ja kun hän sitä hakee. Avun tulee olla kokonaisvaltaista, jokaisen yksilöllisen tarpeen mukaista ja sisältää niitä asioita, jotka kutakin hyödyttävät. Usein tarvitaan lääkehoitoa, mutta tarvitaan myös ammattilaisia, joilla on mahdollisuudet – aikaa sekä riittävät resurssit ja puitteet – tehdä työnsä hyvin.
Palvelujärjestelmä ammattilaisineen, edes hyvin toimiessaan, ei kuitenkaan yksin riitä. Usein tarvitaan myös vertaisia, joilla on samantapaisia kokemuksia jaettavanaan ja joiden tarinat ylläpitävät toivoa paremmasta. Lisäksi tarvitaan tietoa kyseisistä sairauksista sekä ymmärrystä ja empatiaa sairastuneita kohtaan. Tietoa on saatavilla, ja omaan asenteeseen voi vaikuttaa.
Päihde- ja mielenterveysasiat ovat meidän kaikkien asia. Aina, kun ihminen hakee ja pyytää apua, se on merkki toivosta parempaan. Toivo puolestaan on elämää ylläpitävä voima.
Kirsi Mäki, viestinnän asiantuntija, A-Kiltojen Liitto ry
Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 10.11.2023:
Avun hakeminen on merkki toivosta – Mielipide | HS.fi
