Jälleen mahtava kokemus!

Suopotkupallon MM-kisat 2023 Hyrynsalmella olivat alkamassa perjantaina, mutta matkaan oli lähdettävä jo torstaiaamuna, ja normaaliin tapaan piti vielä infota pelaajia ja saada varmistus lähtijöistä. Tänä vuonna oli vähemmän pelaajia ja toivoin, että ei tulisi enää poisjäämisiä. Seitsemän pelaajaa on vähän, kun kentällä on yhtä aikaa viisi pelaajaa ja maalivahti. Joukkueella ei siis jäänyt kuin yksi vaihtopelaaja.

Torstaiaamu koitti ja Tampereelta me kolme pelaajaa lähdimme kohti Orivettä ja sieltä kaksi vielä matkaan ja nokka kohti Paltamoa, jossa majoitumme. Matka Kajaanin Prismaan kautta Paltamoon sujui mukavasti, kun pidämme sopivin ajoin taukoja matkan edetessä. Kyydissä oli yksi ensikertalainen, joka ei vielä tiennyt, mihin oli lupautunut, vaikka olimme hänelle kertoneet. Omasta kokemuksesta tiedän, että se pitää itse kokea ja sen jälkeen tietää, mitä tämä on. Toinen auto lähti Imatralta, ja siinä tuli kaksi pelaajaa.

Meillä on ollut omavastuu 20–25 euroa riippuen siitä, kuinka paljon on ollut pelaajia ja tänä vuonna se oli 25 euroa, jonka keräsin pelaajilta ja rahoilla käytiin yhdessä ostamassa kolmeksi päiväksi ruokatarvikkeita. Paltamossa sijaitseva mökki on Kajaanin A-killan. Siellä me yövymme, teemme itse omat ruokamme ja oleilemme.

Torstaina kauppakäynnin jälkeen saavumme Paltamoon noin kello 18. Pienen ihmettelyjen ja nukkumapaikkojen jakamisen jälkeen aloin kyselemään, kuka haluaa mitäkin tehdä eli saunan lämmitystä, veden kantoa, kahvinkeittoa, ruuanlaittoa, ja aika äkkiä työt oli jaettu ja näin se torstai-ilta eteni saunoen, uiden ja hyvää ruokaa syöden hyvässä seurassa.

Kaikki antavat oman panoksensa joukkueelle

Perjantaina aamuna minulla oli herätys kello 6, koska olin luvannut tehdä aamupalat aamuisin. Muilla herätys oli viimeistään seitsemältä. Hetken aikaa kun olin valmistellut aamupaloja, osa muista tuli auttamaan. Olimme sopineet illalla, että yhdeksältä on lähtö kentälle, kun meillä kuitenkin on vielä matkaa 54 kilometriä Hyrynsalmelle, jossa pelit pelataan. Aamupalan ja muiden aamutoimien jälkeen oli vielä pelipaitojen jako ja varusteiden pakkaamista. Perinteinen lähtökuva kun oli otettu, olimme valmiina lähtemään kohti suoareenaa.

Suoareenalle päästyämme aloimme katsella ensimmäiseksi, missä ovat kentät, joilla pelaamme. Sen jälkeen oli pelikenkien teippaus, että kengät pysyvät jalassa eivätkä jää suon uumeniin pelien edetessä.

Ensimmäinen vastus oli FC Alapään Karvaajat, ja kenttä oli suhteellisen kuiva. Pelin edetessä meillä loukkaantui yksi pelaaja, kun hän sai iskun nilkkaan – ei mitenkään tahallinen, vaan näitä aina urheilussa sattuu. Jouduimme sitten pelaamaan ilman vaihtopelaajaa, ja loppujen lopuksi koko turnauksen. FC Alapään karvaajat voittivat. Toinen peli myös oli kohtalaisen kuivalla kentällä ja se hävittiin Jokikunnan Murheilijoille, jotka olivat viime vuoden mestareita ja jotka voittivat tänäkin vuonna.

Meillä FC A-killan joukkueessa kaikki antavat oman panoksensa joukkueelle, niin myös tapahtui tänäkin vuonna. Pelien jälkeen lähdettiin kohti Paltamon mökkiä, jossa saunottiin, uitiin, syötiin, levättiin ja mentiin kohden seuraavaa pelipäivää.

Toinen pelipäivä alkoi vähän lämpöisemmässä säässä ja päivän ensimmäinen vastus oli FC Kuusysi ja toinen oli FC Potkuhousut. Molemmat pelit hävittiin, mutta nyt oli sitä parasta, mitä suo potkupallo on parhaimmillaan; kentät olivat tosi märkiä, ja siksi myös haastavia. Liikkuminen oli vaikeaa, jopa niin vaikeaa, että välillä oli ihan mahdotonta päästä etenemään. Häviöistä huolimatta kaikki olivat fiiliksissä, kun olimme jaksaneet pelata noinkin haastavissa olosuhteissa.

Tule sinäkin mukaan – teemme sen yhdessä!

Sunnuntaina oli kotiinlähdön aika. Lauantai-iltana, kun olimme iltapalalla, sovittiin samalla muurinpohjalettuja paistaessa ja niitä syödessä, että heräämme seitsemältä, syömme aamupalan, siivoamme ja lähdemme sunnuntaiaamuna yhdeksältä kotio ajelemaan. Kotimatkalla käytiin vielä viikonloppua läpi ja yhteenvetona keskusteluista kävi ilmi, että tulipa taas uusia kokemuksia ja että kannatti lähteä.

Nämä vuodet, jotka itse olen saanut olla mukana edustamassa FC-A-kiltaa suolla tai talvella hangella, ovat olleet mahtavia kokemuksia. Jokainen reissu on aina omanlaisensa, me yhdessä teemme sen.

Teille, jotka vielä harkitsette osallistumista näihin FC A-killan reissuihin, voisin kertoa, että yksi osa on pelaamista suoareenalla, ja sitten on toinen osa, kun ollaan mökillä, jossa voi levätä tai tehdä yhdessä yhteisiä asioita oman jaksamisen mukaan, ja tietysti yhteiset matkat edestakaisin. – Ottakaa rohkeasti yhteyttä, niin kerron lisää.

Kiitos vuodesta 2023 FC A-Kilta! Olen ylpeä, että saan olla osana tätä huippu porukkaa.

Teksti: Toni Vanhala
Kuvat: Tommi Reijonen

Suopotkupallon MM 2024 kisataan 12.–13.7.2024