Kotkasta Inariin ja kotiin viemisinä reppu täynnä elämyksiä

Pohjois-Lapin A-kilta ry:n järjestämä Elämystapahtuma 2022 – Jaakko Räty

Ensi kertaa päätimme osallistua Pekka Lindroosin kanssa Pohjois-Lapin A-killan Elämystapahtumaan. Olemme ”etelän miehiä”, siksikin tuo erilainen tapahtuma alkoi kiinnostamaan. Kymen A-killan kanssa on joka kesä tehty pidempi pohjoiseen päin suuntautunut retki. Kolmena edellisenä kesänä olimme Kuusamossa ja Posiolla viikko, parhaaseen marjastusaikaan. Nyt sitten päätettiinkin lähteä hieman pidemmälle, Inariin.

Varusteita alettiin kasailemaan pohjoisen telttayöpymistä ajatellen. Matkaakin yhteen suuntaan päälle 1130 km. Sovimme välille kaksi yöpymistä. Ensin tuttavamme luona Pyhäjärvellä, matkaa Kotkasta sinne 420 km. Tuttavamme kesäpaikassa vietimme makkaranpaistoillan ja sen jälkeen yöpyminen lakanoiden välissä. Liikkeellä olimme Pekan autolla, sillä minun autoni jäi remonttiin viikon ajaksi. Yön hyvin nukuttuamme jatkoimme koimme kiireettömästi matkaa, olimmehan varanneet aikaa riittävästi.

Seuraavaksi varasimme telttapaikan Orakoski Camping, lähellä Sodankylää ja sinne matkaa oli noin 500 km. Näin loppumatkalle Nanguniemen satamaan jäi vain kevyt matka. Leirintäalueella oli vähän väkeä ja mukava lämmin aurinkoinen keli.

Minulla oli nokipannu ja kaasukeitin matkassa. Laiteltiin kahvit ja paisteltiin makkaraa. Seuraavan etapin välillä oltiinkin jo kiireettömämpiä vielä ja saatoimme pysähdellä tutustumaan sopiviin paikkoihin matkan varrella. Venesatamaan osasimme hyvin, vaikka navigaattoriyhteydet alkoivatkin jo pätkimään.
Venesatamassa oli tuttavallista väkeä, joihin tutustuttiin. Kertoivat heti miltä paikoin parhaiten puhelinyhteydet toimivat.

Venekyydillä matka jatkui

Meitä tultiin hakemaan Nanguniemen venesatamasta ja venekyyti Kovasaareen alkoi. Koko muu väki oli jo saaressa, olivat menneet toista kautta. No olihan siellä jo valmiina metso-hirvikeitto. Seuraavana vuorossa oli teltan pystytys sopivaan paikkaa. Meitä 16 retkeilijää, miehiä ja naisia. Lisäksi kaksi koiraa. Monet yöpyivät teltoissa, jokunen sisällä hirsituvassa. Sää todella suosi meitä, ei tarvinnut villapaitoihin sonnustautua, kun oli aurinkoisia päiviä. Yhtenä yönä oli hieman satanut.

Useimmat kalastelivat päivät ja saalista tuli hyvin. Kalaa sai syödä monenlaista, kookasta haukea, järvitaimenta, harjusta. Eipä makkara oikein maistunut, kun oli niin hyvää kalaa savustettuna lämpimiltään. Itse en kalastanut, mutta sen hoidin, että kuvin ja videoin tuli useita hetkiä dokumentoiduksi. Veneretkiä tehtiin lähisaariin. Miltei parasta oli sauna joka ilta sekä saunasta uimaan ihmeen raikkaaseen puhtaaseen järviveteen.

Tarinat ja kuvat lämmittää

Tietysti tarinatuokiot parhaassa A-kiltaseurassa – useimmat tuttuja jo vuosien takaa ja lisäksi uusia tuttavuuksia – aina on mukava tavata samanhenkistä väkeä. Aika vaan vierähti nopeasti. Pyrin taltioimaan kaikki tuntemukset mieliini ja kameralla kuvin. Voin joskus pimeinä iltoina palata taas näihin maisemiin.

Kotimatkalle lähdettäessä kelit olivat jo hieman vaihtelevammat. Telttayöpyminen jätettiin väliin. Pysähdeltiin kyllä mielenkiintoisissa kohteissa. Saariselänlaelle kiivettiin ihmettelemään ja Tankavaaran Kultakylä kierrettiin. Melkein yhtä kyytiä ajettiin sen jälkeen Pyhäjärvelle. Yövyimme taas tuttavan luona, jonka jälkeen jatkoimme kotiin.

Esitän taas suuret kiitokset tapahtuman järjestäjille sekä tapahtumaan osallistujille. Tämä oli erilainen, erikoinen luontoelämys.

Teksti ja kuvat:
Vesa-Pekka Salmivuori
Kymen A-kilta ry (Kotka)