Kasvun kautta osallisuuteen
Pois mukavuusalueelta
Kasvun kautta osallisuuteen
Terapeuttisen yhteisön toiminnot on suunniteltu tuottamaan muutosta ja oppimista yhteisön jäsenissä, toteaa A-Kiltojen Liitto ry:n toiminnanjohtaja Yrmy Ikonen kuvatessaan yhteisöhoidon periaatteita. Kaikki yhteisön jäsenet ovat hänen mukaansa muutoksen ja oppimisen välittäjiä. Vertaistuella on keskeinen merkitys toipumisessa, joka ymmärretään sosiaaliseksi uuden elämäntavan oppimisprosessiksi.
Aki Stenroos puolestaan toteaa Kris Keskusliiton jäsenlehdessä 4/2023, ettei terapeuttisen yhteisön tehtävänä ole tuottaa jäsenilleen kaikkea kivaa toimintaa, vaan muuttaa jäsentensä toiminta- ja ajatusmalleja, asenteita ja arvoja: ”Yhteisöllisyydellä tarkoitetaan usein kaikkea kivaa tekemistä ilman toisille asetettuja odotuksia ja vaatimuksia. Tämänkaltainen yhteisöllisyys ei kuitenkaan edistä muutosta, vaan tukee vanhoja ajatus- ja toimintamalleja sekä ylläpitää jo olemassa olevia arvoja ja asenteita.”
Toimivissa terapeuttisissa yhteisöissä ihminen kohdataan aikuisena, itsenäisenä toimijana, joka kantaa vastuun omista teoistaan. Silloin häneen yhteisön – ja yhdistystoiminnan – puolelta kohdistuu myös odotuksia. Tämä voi tuntua epämiellyttävältä, sillä se haastaa aiemmin omaksutut tavat ja tottumukset.
Vastavuoroisuus kaiken perusta
Yhdistystoiminnassa yhteisön etu menee aina yksilön edun edelle. Yhteisön tulee mahdollistaa yksilön muutos aktiiviseksi toimijaksi, ja ihminen tulee kohdata muutokseen kykenevänä. Toimintakulttuurin tulee kannustaa omatoimisuuteen ja kykyyn muuttaa haitallisia toiminta- ja ajatusmalleja sekä arvoja ja asenteita.
Toiminnan tulee perustua vastavuoroisuuteen. Pitää siis osata paitsi vastaanottaa, myös antaa. Panostamalla yhteisön hyvinvointiin, panostaa samalla omaansa. Pelkällä yksilön hyvinvoinnilla ei rakenneta yhteisön hyvinvointia, vaan se rajaa koko yhteisöä ja on uhka toiminnan jatkuvuudelle.
Tarvitaan tukea ja tarvitaan rajoja
Tuki, kannustus ja tsemppaaminen ovat tärkeä osa vastavuoroisuuden rakentumista siinä missä rajaaminenkin. Tuetaan osallistumista ja sitä kautta osallisuutta sekä annetaan realistista palautetta, joka auttaa kasvamaan ja kehittymään. Luodaan raamit, joissa osallistumista ei koeta velvollisuutena vaan mahdollisuutena hyödyntää ja kehittää omia vahvuuksia ja taitoja. Pyritään kohti muutosta, kasvua ja kehitystä – ja ollaan itse aktiivisia, kukin kykyjensä mukaan.
Aki Stenroosia lainaten ja mukaillen: Kun ihminen pysyy omalla mukavuusalueellaan, hänen epämukavuusalueensa kasvaa ja sama pätee myös toisinpäin. Mitä enemmän uskallamme olla epämukavuusalueella, sitä enemmän meidän mukavuusalueemme kasvaa. Tämä on koko muutosprosessin ydin.
Aktiivisen toimijuuden sisältävää osallisuutta ei ole ilman muutosta – ja kasvua.
Anja Sauvolainen, suunnittelija, A-Kiltojen Liitto ry
Arto Pasanen, puheenjohtaja A-Kiltojen Liitto Ry
Päihdelinkin artikkeli yhteisöhoidosta: Yhteisöhoito