Naisen paikka on A-killassa – A-Kiltojen Liitto ry:n naistoiminta 40 vuotta

Hän seisoo oven takana, ja miettii uskaltaako avata. Millainen vastaanotto täällä on? Onko vastassa jälleen kerran syyttäviä katseita ja kovia sanoja? Hävettää ja pelottaa. Vielä voisi lähteä, kääntyä pois ja olla menemättä sisään. Kukaan ei vielä tiedä, että hän on ovella. Hän henkäisee syvään ja pudistaa päätään. Lähteminen ei ole vaihtoehto, ei enää. Hitaasti käsi nousee oven kahvalle, sydän hakkaa ja korvissa suhisee. Ovi aukeaa, vielä on ylitettävä kynnys ja astuttava sen yli.

Näin voin kuvitella A-killan oven takana ensimmäistä kertaa seisovan naisen pohtivan. Ja tällaisia ajatuspolkuja voin kuvitella kaikkien A-kiltatoimintaan kautta aikojen tulleiden naisten käyneen läpi. En tietenkään voi tietää, itselläni on aina ollut selkeä syy ja ”oikeutus” kävellä A-kiltaan sisälle, miettimättä ja pystypäin, A-Kiltojen Liiton työntekijänä, ammattilaisena ja naisena. Voin kuitenkin kuvitella, ettei A-killan ovi aina aukea helpolla eikä kevyesti yhdellekään toipujalle, varsinkaan naiselle.

Naiset hyväksyttiin mukaan varauksella

A-kiltatoiminnassa on ollut naisia mukana toiminnan alusta alkaen, ensin pääasiassa puolison mukana, mutta jo 1960–1970-lukujen taitteessa oman toipumisen takia. Naisten tie A-kiltatoimintaan ei ole kuitenkaan ollut itsestäänselvyys.

A-kiltayhteisö on alkujaan ollut hyvin miesvaltainen, eikä naisia ole toivotettu mukaan tasavertaisina toipujina tai yhteisön jäseninä. Nekin naiset, jotka ovat uskaltautuneet mukaan, ovat kohdanneet syrjintää ja epäasiallista kohtelua yhteisössä, josta ovat tulleet hakemaan vertaistukea. Ja jos nainen hyväksyttiinkin mukaan, löysi hän nopeasti itsensä kahvinkeittäjän roolista, tai muuten yhteisön laitamilta.

Kunnes naisten asema tunnustettiin

Naisten tarve oman toipumisen erityispiirteet huomioivalle toiminnalle on ollut niin vahva, että kaikista vastuksista ja vastustuksesta huolimatta naiset ovat raivanneet oman paikkansa myös A-kiltatoimintaan. Toiminnassa on ollut rohkeita pioneereja, jotka ovat haastaneet vallitsevia rakenteita ja ajaneet naistoiminnan asiaa, kunnes naisten asema yhteisössä on tunnustettu. Pitkäjänteisen työn tuloksena A-Kiltojen Liittoon perustettiin naisjaosto 28.7.1984, ja tästä päivästä lasketaan A-Kiltojen Liiton varsinaisen naistoiminnan alkaneen.

Naiset vaikuttavat toimintaan – ja myös rakenteisiin

Alkuun naisjaoston toiminta piti sisällään esimerkiksi varainhankintaa ja perinteisempiä huoltotehtäviä, muun muassa Suomi juoksee -tapahtumassa, mutta myös koulutusvastuuta ja naisille suunnatun toiminnan järjestämistä. Vuosien myötä jaoston rooli muokkautui siten, että tehtävä koostui enemmän rakenteisiin vaikuttamisesta, siitä, että kaikessa A-kiltatoiminnassa otetaan huomioon naisten toipumiseen liittyvät erityispiirteet.

Vuonna 2023 naisjaoston toiminta siirtyi osaksi Tilaa toipua -jaoston toimintaa, joka jatkaa naisten ja naistoiminnan huomioimista perinteitä kunnioittaen, mutta eteenpäin katsoen, tehden tilaa uusille A-kiltatoiminnan pariin tuleville naisille.

Puhti-projektista VEEROIHIN

Naisille suunnattuina toimintoina vuosien varrelta maininnan ansaitsevat sekä Selvis- että Puhti-projektit, joista ensimmäisessä A-Kiltojen Liitto oli yhteistyökumppanina tuomassa kokemusääntä ammattilaisille ja toisessa keskityttiin naisten hyvinvointiin oman toiminnan sisällä. Nykyisistäkin A-kiltojen jäsenistä osa on tullut toimintaan nimenomaan Puhti-projektin kautta. Tuorein tulokas A-Kiltojen Liiton hankkeissa on VEERAT-hanke, joka myös keskittyy naiserityisiin teemoihin.

Naisia myös johtavissa luottamustehtävissä

Viimeinenkin lasikatto A-kiltatoiminnan sisällä murtui vuonna 2002, kun nainen valittiin ensimmäistä kertaa valtakunnallisen A-Kiltojen Liiton hallituksen puheenjohtajaksi. Tälläkin hetkellä hallituksessamme on naisia, esimerkiksi varapuheenjohtajana. Jotain naisten aseman kehittymisestä A-kiltayhteisössä kertoo sekin, että ainakin 11 A-killassa on nainen puheenjohtajana, muista hallituksien jäsenistä puhumattakaan.

Valmiita emme ole. Naisille suunnattu toiminta tulee kuitenkin jatkossakin säilyttää yhtenä toiminnan suuntaviivoista, mutta uskallan väittää, että naisten ei tarvitse enää A-kiltatoiminnassa perustella oikeuttaan osallistua toimintaan, vaan naisen paikka on A-killassa, toipujana ja toimijana muiden joukossa.

Onnea A-Kiltojen Liiton naistoiminta!
40 vuotta on huikea matka!

Aulikki Otranen, asiantuntija, A-Kiltojen Liitto ry

Ps. Miksi yhtään A-kiltanaista ei kuvatekstiä lukuun ottamatta tässä mainittu nimeltä? Koska nimiä on niin paljon! Toiminnassa on ollut upeita, rohkeita naisia lukematon joukko, osa on ikuistettu Juha Rajalan kirjoittamaan A-Kiltojen Liiton historiikkiin, osa Vesipostiin, osa omien A-kiltojensa arkistoihin. Osa on ollut näkyvämpiä hahmoja, osa pienemmän piirin tuntemia ”hiljaisia puurtajia”. Kiitos kuuluu jakamattomasti kaikille!