Puolisoni on alkoholisti – ja minä melkein kadotin itseni
Minun puolisoni on päihderiippuvainen, hänen riippuvuutensa oli kirkas viina. – Kyllä, meidän perheessämme puhumme menneessä aikamuodossa, sillä puolisoni on ollut kolme ja puoli vuotta toipuva alkoholisti.
Kuitenkin edelleen tuoreessa muistissani on moni tunne, tapahtuma ja asia, joita riippuvuus on aiheuttanut minulle. Koskaan puolisoni ei ollut fyysisesti väkivaltainen, mutta henkisesti oli, etenkin minua kohtaan.
Tein kaiken väärin ja olin syypää kaikkeen
Milloin minua arvosteltiin, jos ruoka ei ollut valmiina, juuri tietyt vaatteet pestyinä, lumityöt tehtyinä. Milloin en osannut kasvattaa lapsia oikein. Milloin oli mitäkin, mikä puolisoa ärsytti. Syyllinen olin aina minä.
Siivosin liikaa. Asuntomme oli kuulemma aina paikka, johon vaikka presidentti voisi tulla milloin vain. Ja on totta, siivosin usein, koska purin ahdistustani juuri siivoamiseen ja tavaroiden järjestämiseen. Halusin, että edes kotona tavarat olivat järjestyksessä, sillä pääni sisällä vallitsi kaaos jatkuvasti.
Ja voi sitä vihan määrää, mikäli satuin sanomaan jotain juomisesta. Juomisen syy olin aina minä. Milloin kuvittelin hänen olevan humalassa, milloin pakotin hänet juomaan, koska aiheutin hänelle stressiä tai jotain. Hän ei tehnyt mitään väärää, syy käännettiin minuun.
Sairastan itse fibromyalgiaa, jonka oireet ovat erittäin voimakkaat, sillä muun muassa stressi lisää niitä. Pahimpina aikoina en voinut leikata leipää tai pitää yhdellä kädellä kahvikuppia, koska ranteet ja sormet olivat niin kipeät ja voimattomat. Ja samaan aikaan mietin, että miten ihmeessä minulla on stressiä?
Kaaosta kaaoksen perään ja toivon pilkahduksia
Onneksi elämä ei kuitenkaan ollut pelkkää arvostelua, syyttelyä ja pahoja sanoja. Toisinaan olin parasta, mitä elämä hänelle saattoikaan antaa. Oli rakkautta, välittämistä, yhteistä tekemistä kahdestaan ja lasten kanssa. Oli aikaa, jolloin tunnistin sen henkilön, johon olin aikoinaan rakastunut: sen aidon ja oikean miehen, joka oli hukkunut tuon päihdepersoonan alle.
Tällaistahan elämä riippuvaisen rinnalla on, tyyntä ja myrskyä. Toisinaan elämä on kaaosta kaaoksen perään, toisinaan taas onnellista ja tasaista. Vahvasti mukana aina on kuitenkin tunne, että kuinka tämän kaiken saisi loppumaan.
Tunteiden myrsky on voimakasta, sillä toivo on kuitenkin usein läsnä. Toivo siitä, että riippuvainen huomaisi läheisensä tärkeyden. Huomaisi, mitä tuo riippuvuus aiheuttaa hänelle itselleen sekä läheisilleen. Toivon rinnalla on myös suunnaton pelko, että jotakin peruuttamatonta tapahtuu.
Läheinen tarvitsee tukea – mutta mistä sitä saa?
Läheisten tärkein tehtävä on keskittyä omaan jaksamiseensa, etsiä itselleen oikeanlaista apua ja hoitaa ja pitää itseään hyvänä. Silloin onnistuu paremmin myös pitämään huolta muista läheisistä sekä antamaan signaalin riippuvaiselle, että tämänkaltaista käytöstä ei hyväksytä.
Itse koetin aikoinaan hakea apua itselleni, sellaista en kuitenkaan saanut. Kovapäisenä päätin sitten selviytyä itse kaikesta. Ainoan lohdutuksen sain ystävältäni, joka oli joskus käynyt samanlaisen elämänpolun. Hän ymmärsi ja kuunteli. Hän auttoi pääsemään suurempien myrskyjen yli sekä auttoi luomaan uskoa ja toivoa tulevaisuuteen.
Ammattilaiset eivät tuolloin minua uskoneet, sillä puolisoni ei vaikuttanut lainkaan riippuvaiselta. Olihan hänellä työ ja hän osallistui perheemme arkeen. Ulkoinen elämä oli siis kunnossa.
Rakkaus ei paranna, mutta toipuminen on mahdollista
Kaikki nämä kokemukset olivat itselleni merkittäviä asioita. Tämän vuoksi haluan olla auttamassa ja tukemassa vertaisiani. Haluan kertoa, kuinka me emme voi rakastamalla saada riippuvaista luopumaan riippuvuudestaan – emme kiristämällä tai uhkaamallakaan.
Aivan ensimmäiseksi läheisen tulee etsiä itselle vertaistukea ja apua sekä vahvistaa itseä ymmärtämään, että olen rakkauden ja hyväksynnän arvoinen. Tämän jälkeen löytyy vahvuus, luottamus ja usko tulevaan.
Itse uskoin menneisyydessäni vahvasti, että elämäni oli tässä, en voisi koskaan enää olla onnellinen. Mutta toisin kävi, ja niin voi käydä myös Sinulle.
Kirjoittaja: Susanna, läheinen ja kokemusasiantuntija
Läheistenpäivän 5.5.2025 ohjelmaa:
Läheistenpäivä Oulussa – Yhdessä vahvempia
Paikka ja aika: Villa Pukkila Hietasaaressa kello 12.30 alkaen
Tapahtuman järjestävät Oulun alueen päihdetoimijat, mm. Oulun A-Kilta ry.
Ole turvassa -webinaari läheisille ja ammattilaisille
Läheistenpäivän webinaarin aiheena on turva. Turvakoti Pellaksen vastaava ohjaaja Mia-Maria Mäenpää käy läpi läheisen turvallisuutta, väkivallan eri muotoja, turvasuunnitelman laatimista sekä turvakotien palveluita.
Paikalla on myös kokemusasiantuntijoita, jotka keskustelevat turvan ja turvattomuuden kokemuksistaan, selviytymiskeinoistaan sekä saamastaan tuesta.
Webinaari on kaikille avoin ja maksuton, mutta edellyttää ilmoittautumista. Tilaisuudesta tulee tallenne. Ilmoittaudu mukaan tästä: https://link.webropolsurveys.com/S/CDAF3E0351C3D4AD
Päihdetoimijoiden läheistyön verkosto, johon myös A-Kiltojen Liitto ry kuuluu, järjestää Läheistenpäivän vuosittain toukokuun 5. päivänä. Lue lisää verkoston tiedotteesta ja osoitteesta www.läheistenpäivä.fi
#OleTurvassa #MyösLäheiset #Läheistenpäivä
