Päihdetoipuja tarvitsee tukea pitkään

Laitoskuntoutuksesta karsiminen on virhe

Viime aikoina uutisissa on käsitelty arveluttavaa kehityssuuntaa hyvinvointialueiden päihdekuntoutusta koskevissa päätöksissä. Yle Uutiset on kertonut, että maksusitoumuksia päihdekuntoutuslaitoksiin on vähennetty, mikä on vaikeuttanut hoitoon pääsyä. Lisäksi ne, jotka hoitoon pääsevät, joutuvat sopeutumaan entistä lyhyempiin hoitojaksoihin. – Uutiset eivät olleet yllättäviä, mutta erittäin surullisia ja huolestuttavia ne olivat.

Monet A-kiltalaiset, jotka ovat itse käyneet läpi päihdekuntoutuksen, korostavat pitkäkestoisen hoidon merkitystä. Heidän kokemuksensa mukaan päihderiippuvuudesta eroon haluava tarvitsee usein aikaa ja mahdollisuuden irrottautua arkiympäristöstään, joka on ollut vahvasti sidoksissa päihteiden käyttöön. Laitoshoidossa ympäristö ja ihmiset muuttuvat, mikä omalta osaltaan mahdollistaa elämänmuutoksen.

Monelle pitkä laitoskuntoutus mahdollistaa uuden alun

Erityisen tärkeää on se, että toteutuessaan laitoskuntoutus on riittävän pitkäkestoinen. Kuten A-Kiltojen Liiton hallituksen puheenjohtaja ja kokemusasiantuntija Arto Pasanen on todennut: ”Minut pelasti pitkä, kuuden viikon laitoskuntoutus. Jos minut olisi lähetetty kotiin oman onneni nojaan viikon jälkeen, se ei olisi minua kantanut. Onnekseni sain olla kuntoutuksessa pidempään ja kuntoutuksesta päästyäni kiinnityin Koillis-Lapin A-kiltaan.”

Pitkäaikaisen kuntoutuksen avulla moni on saanut mahdollisuuden aloittaa alusta. Järvenpään A-killan hallituksen puheenjohtaja Antti Tamminen jakaa oman tarinansa: ”Oma tieni uudelleen kouluttautumiseen ja siihen, missä nyt olen, töissä A-klinikka Oy:n Päihdesairaalassa, vei neljä kuntoutusjaksoa. Eipä taida sellaista nykymenolla enää irrota. Koulutuksen nykyiseen ammattiini, lähihoitaja EAT, maksoin lainarahalla ja nyt olen palannut ’yhteiskuntakelpoiseksi’ ja voin veronmaksajana ’kuitata’ aiheuttamiani kuluja yhteiskunnalle.”

Säästöt tulevat kalliiksi

Edellä kuvatut esimerkit auttavat omalta osaltaan ymmärtämään, kuinka tärkeää on tarjota riittävän pitkä ja intensiivinen kuntoutus päihderiippuvuudesta toipuville. Lyhyet hoitojaksot eivät usein riitä antamaan tarvittavaa tukea ja mahdollisuutta pysyvään muutokseen. Onkin aiheellista pohtia, mihin suuntaan hyvinvointialueiden päätökset meitä vievät.

Päihdekuntoutuksesta leikkaaminen ei ole viisasta: riittävän hoidon ja kuntoutuksen puuttuessa päihdeongelmat ja -haitat kasaantuvat ja pahenevat entisestään, ja tulevina vuosina nyt tehtävistä säästöistä maksettavaksi lankeaa entistä suurempi taloudellinen ja inhimillinen lasku.

Vertaistuki osana ratkaisua

Miten sitten näissä haastavissa oloissa voisimme parhaiten tukea niitä, jotka haluavat tehdä elämänmuutoksen päihteettömyyden hyväksi?

Resurssien niukkuuden ja arjen pyörityksen keskelläkin hyvinvointialueilla kannattaa tiedostaa, että vertaistuki, esimerkiksi päihteetön A-kiltatoiminta, on varmasti yksi osa ratkaisua.

Vertaistuki ja -toiminta eivät korvaa ammatillista hoitoa ja kuntoutusta, mutta ne auttavat hoidon ja kuntoutuksen tulosten säilyttämisessä ja myös uuden elämäntavan ylläpitämisessä.  Ja jo aikaisemmassa vaiheessa, ennen mitään hoitoa tai kuntoutusta, niiden aikana tai niihin sisältyen vertaistuki voi auttaa elämänmuutoksen tielle haluavaa.

Hyvinvointialueiden kannattaakin lisätä yhteistyötään A-kiltojen ja muiden vertaistukea tarjoavien toimijoiden kanssa.

Kirjoittajat:
Yrmy Ikonen, toiminnanjohtaja, A-Kiltojen Liitto ry
Kirsi Mäki, viestinnän asiantuntija, A-Kiltojen Liitto ry